peemaa

Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.

Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.

Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä

Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.

Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.

e. ilmoitus tuli

BYD: 17,4%;

Geely: 20%; and

SAIC: 38,1%.

Other BEV producers in China, which cooperated in the investigation but have not been sampled, would be subject to the following weighted average duty: 21%.

All other BEV producers in China which did not cooperate in the investigation would be subject to the following residual duty: 38,1%.

Prosentit paljastettiin, mut ne ei ole vielä voimassa ja niiden voimaantulo riippuu neuvotteluista kiinlaisten kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, tullit tulee voimaan 4.7.

.e

EU asettaa kiinalaisille sähköautoille tiettävästi 25 prosentin suuruiset rangaistustullit, arvioi talousmedia Financial Times (FT) lähteisiinsä nojaten.

Ne tulevat voimaan väliaikaisesti heinäkuussa, ja unionin jäsenmaiden tulee äänestää pysyvistä tulleista marraskuuhun mennessä. Sanktioiden uskotaan kestävän viisi vuotta.

Toi 25% on FT:n arvaus, itse tullin määrä ei ole vielä julkinen, nykyisen tullin määrä on 10%. Korotetun tullin tarve on ilmeisesti seurausta siitä että Kiina tukee sähköautojen tuotantoa tavalla, joka vääristää kilpailua. Ongelmaa mutkistaa se että eurooppalaisia autonvalmistajia valmistaa autoja Kiinassa ja kiinalaiset autonvalmistajat on avaamassa tehtaita Eurooppaan. Lisähankaluutena on että Kiina vie sähköautoissa tarvittavia komponentteja ja tuottaa sähköautojen raaka-aineita.

Jos Kiinan tukemien sähköautojen tuontiin ei puututa tai puuttuminen on eurooppalaisten valmistajien tukemista, me ollaan joko tilanteessa jossa työllisyys Euroopassa pienenee, tai kilpajuoksussa pohjalle. Ainakin aluksi EU näyttää valitsevan tuontiin puuttumisen tullin muodossa. Artikkelin otsikosta huolimatta, tullin määrä ei välttämättä ole riittävä ongelmaan vaikuttamiseen.

Kiinaa seuraava Rhodium Group arvioi aiemmin, että vasta 50 prosentin tullimaksuilla olisi oikeaa vaikutusta. Kiinalaiset jäävät monessa eri laskelmassa voitolle, koska Euroopassa autoista pyydetään Kaukoitää enemmän rahaa.

Rhodiumin pruju kertoo meille myös että EU:n tutkimuksen premissi on että Kiinan tuontiautot aiheuttaa haittoja tulevaisuudessa, tuonnin jo aiheuttamien haitojen sijaan.

[…] the probe is based on the threat that cheap EV imports from China could cause damage to European manufacturers in the future, rather than an assessment that this damage is already taking place.

Vaikka FT:n arvaaman tullin määrä ei riitä ongelman korjaamiseen, se ei estä Kiinaa vastaamasti siihen jollain tavalla. Nyt Kiinaan vietävien sähköautojen tulli on 15% ja Kiina on jo aiemminkin rajoittanut kriittisten materiaalien vientiä omien päämääriensä saavuttamiseksi.

China's commerce department announced that it had added rare earths, including compounds and alloys, to its list of mineral resources and other items requiring disclosure of information such as material type and export destinations.

China accounts for 70% of the world's output of rare earths, which are essential for the manufacture of electric vehicles and some weapons, including missiles.

China slashed rare earth exports to Japan in 2010 when the two countries were at loggerheads over the Senkaku Islands, which Tokyo controls but China also claims and calls Diaoyu.

Viime vuonna Kiina rajoitti kriittisten materiaalien vientiä osana lännen vastaista kauppasotaansa. FP:n artikkeli on maksumuurin takana.

But its latest rare-earth export curbs would mark an elevation in its attempt to wield its critical mineral leverage amid its spiraling, tit-for-tat tech trade war with the United States. Last month, China announced export curbs on graphite, a key input in electric vehicle batteries, while citing national security concerns. In July, China retaliated against Western measures by unleashing export restrictions on germanium and gallium, two chipmaking metals.

EU on yrittänyt irtautua kriittisten materiaalien kiinariippuvuudestaan, ehkä me päästään testaamaan sitä lähiaikoina.

Kun on kyse EU:sta, on ihan selvää että tästäkään jäsenmaat ei pysty olemaan samaa mieltä.

Euroalueella rangaistustullia kannattaa etenkin Ranska, koska edullisten kilpailijoiden pelätään nujertavan euromerkit. Ranskalainen Renault-merkki puhkui keväällä ”taistelusta luoda uudelleen Euroopan autoteollisuus”.

Saksa, Ruotsi ja Unkari puolestaan vastustavat FT:n mukaan tulleja. Saksalaisella Volkswagenilla on isot bisnekset Kiinassa ja ruotsalaisjuurisen Volvon nykyomistaja on siellä.

Unkari on ottanut Kiina-myönteisen asenteen, koska kiinalaisjätti Byd rakentaa maahan autotehdasta. Tulleja voi nimittäin kiertää siirtämällä tuotantoa tariffialueen sisälle.

EU:n aie puuttua kiinalaisten sähköautojen tuontiin on periaatteessa oikea, mut sen tehokkuus riippuu vielä piilossa olevista yksityiskohdista ja EU:n kyvystä ja halukkuudesta ratkaista ongelma, vaikka siitä muodostuisi pitkä ja vaikea kauppasota. Hyvänä puolena vois olla et, ainakaan nyt, EU ei näytä lähtevän kilpajuoksuun pohjalle.

Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.

”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.

”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”

Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.

Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.

Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.

Steady Energyn pilottilaitos on ydinlämpölaitoksen täysikokoinen, toimiva malli. Se eroaa varsinaisesta pienydinvoimalasta vain siinä, että reaktoriastiassa on vettä kuumentamassa sähkövastus ydinpolttoaineen sijasta.

Pilottivoimalan tarkoituksena on testata laitoksen prosessien toimintaan liittyviä ominaisuuksia sekä muodostaa varsinaista laitosta varten vaadittavat hankintaketjut eri laitevalmistajien kanssa.

[Steady Energyllä] on aiesopimukset enimmillään 15 reaktoriyksiköstä Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin ja Kuopion Energian kanssa. Suunnitelmien mukaan ensimmäisen laitoksen rakentaminen alkaisi vuoteen 2028 mennessä ja käyttö jo 2030.

Aika kova aikataulu. Vaikka itse reaktori tuottaa vähemmän tehoa ja on siten varmaan helpompi suunnitella ja rakentaa, vois olettaa et siinä on kuitenkin savottaa jäljellä. Jos ne saa koelaitoksensa kasaan, se on tietenkin eteenpäin. Mut varmaan hankalin osa, eli reaktori vielä puuttuu.

Ne on yhä omassa aikataulussaan kiinni, jos ne saa päätöksen koelaitoksesta tehtyä tänä vuonna. Seuraavat isot etapit olisi vuonna 2027, jolloin on LDR-50 -reaktorin "technology assessment", 2028 kaupallisen reaktorin investointipäätös ja 2029 lupahakemus. Vuonna 2030 reaktorin pitäis olla käynnissä.

Yksi syy korkealle hinnalle on keskiviikkona alkanut rajoitus Suomen ja Ruotsin välisessä siirtoyhteydessä. Huolto- ja rakennustöiden takia osa Suomen ja Ruotsin välisestä sähkön siirtoyhteydestä on pois käytöstä reilun kolmen viikon ajan.

Ruotsista Suomeen sähköä tuovan yhteyden siirtokyky heikkenee töiden aikana 200 megawattiin tavallisesta 1 200 megawatista. Käytännössä töiden aikaiset rajoitukset tarkoittavat, että tavallista pienemmän sähköntuotannon päivinä Suomeen ei tavalliseen tapaan voida tuoda sähköä Ruotsista.

Tuulen puute ja muut häiriöt vaikuttaa normaalia enemmän pörssisähkön hintaan seuraavan "runsaan" kolmen viikon ajan.

Tilanne ilmeisesti toimii myös toiseen suuntaan, jos tuulee paljon kulutukseen nähden, pörssisähkön hinta laskee alemmaksi kuin jos siirtolinja olisi käytössä. Nyt huollossa olevan siirtolinja on Suomesta Ruotsiin suuntaan normaalisti 1100MW ja takaisinpäin 1200MW. Huollon aikana käytössä on 300MW ja 200MW.

Heinä-elokuussa on seuraava noin neljän viikon rajoitus, kun Suomen ja Ruotsin välisen Aurora Linen rakennustyöt jatkuu. Ja jotta ei olisi liian selkeää, myös Suomen kantaverkkoa vahvistetaan kesän aikana Pohjanmaalla, jolloin tuulivoiman maksimituotosta joudutaan ajoittain rajoittamaan 2000MW.

Eli voi odottaa että pörssisähkön hintapylväät muistuttaa Linnanmäen vuoristorataa kesän ajan.

Venäjän disinformaatioon ja tiedustelupalveluiden toimintaan erikoistunut italialainen tutkija Luigi Sergio Germani korosti, että Kreml ei nyt enää edes pyri siihen, että EU-parlamenttiin menisi läpi avoimia Putinin ihailijoita tai tukijoita. Se olisi liian ilmeistä, ja sama hyöty voidaan saada aikaan Venäjän kannalta muutenkin.

– Venäjä haluaa EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi Ukrainaan ja sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Avainsana, jota toistellaan nyt kaikkialla, on rauha. Italialaisille markkinoidaan, että kaikkein tärkeintä on edistää rauhaa, Germani kuvaili.

Venäjä vaikuttaa vaaleihimme myös pelolla. Viron pääministeriä Kaja Kallasta Venäjä on yrittänyt pelotella jopa aivan konkreettisesti laittamalla hänet etsintäkuulutettujen listalleen.

Lennart Meri -konferenssissa Kallas vaati eurooppalaisilta poliitikoilta nimenomaan pelottomuutta. Hänen mukaansa länsipoliitikot pelkäävät Ukrainan auttamista muun muassa siksi, että he pelkäävät kärjistävänsä sotaa, he pelkäävät ydinsotaa ja he pelkäävät oman paikkansa menettämistä kunkin maan tulevissa vaaleissa.

Kallaksen mukaan yksi suurimmista peloista on kuitenkin pelko siitä, mitä Venäjän tappio Ukrainan sodassa tarkoittaisi.

– Kuulen tätä jatkuvasti. Lännessä pelätään nyt Venäjän häviötä aivan samaan tapaan kuin pelättiin 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kaatumista, Kallas sanoi.

– Pelättiin, mitä kaikkea pahaa seuraa, jos Neuvostoliitto kaatuu. Mutta se ei ollut paha asia. Eikä Venäjän häviö olisi paha asia, sillä silloin siinä yhteiskunnassa voisi tapahtua todellinen muutos, Kallas muistutti.

Rauhaan pyrkiminen ei itsessään ole huono tavoite. Ukrainan tapauksessa merkittävintä on et se rauha on Ukrainan tavoitteiden mukainen, eikä Venäjän tavoitteiden mukainen. Mitä pidempään Ukraina jaksaa sotia, sitä parempi tilanne meillä on. Se tarkoittaa että jo ihan itsekkäistäkin syistä Ukrainan sotimista pitää tukea.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli hyvää aikaa. Silloin vaikutti vielä siltä että Venäjästä tulee tolkullinen maa ja se liittyy länsimaisiin demokratioihin. Mut sitä toivoa ei olisi voinut olla olemassa ilman NL:n kaatumista. Sen sijaan että olisi huolissaan Venäjän tappiosta Ukrainassa, pitäisi miettä mitä potentiaalia muutokseen parempaan Venäjän tappiolla on.

Helsingin kaupungin luottamus vapaaehtoisiin kauppoihin Helsinki-hallin eli entisen Hartwall-areenan myynnissä alkaa loppua. Kaupungin johtavat poliitikot kokoontuvat torstaiaamuna ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen puimaan hallin tilannetta.

HS:n tietojen mukaan torstain kokouksessa on määrä käynnistää hallin ostoprosessi. Ostoprosessi on ennen pakkolunastusta tapahtuva toimenpide, jossa kaupunki esittää Helsinki-hallin venäläisomistajille haluavansa itse ostaa hallin.

Artikkelin tietojen mukaan, jos kaupunki saa hallin ostettua, se pitää tapahtua viimeistään kesäkuun aikana, koska pakotteisiin lisätty mahdollisuus kauppaan umpeutuu sen jälkeen. Halli ei jäisi kaupungille, vaan se myydään sen jälkeen yksityiselle ostajalle. Yksityinen ostaja voi myös tehdä kaupat hallista itse, jolloin kaupunki perääntyy. Jos kaupungin tai yksityisen tahon kauppa ei onnistu, olisi hallin pakkolunastus seuraava askel.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto epäilee, että Helsingin areenan omistavat venäläiset oligarkit viivyttävät areenan myymistä tahallaan.

Professori Liuhto epäilee, että venäläiset omistajat saattavat tehdä Suomen tilannetta hankalaksi suoraan Kremlin käskystä.

– Liiketaloudellisesti kaupan pitkittämisessä ei ole mitään järkeä, hän toteaa.

Helsingin kaupunginhallitus on asettanut takarajaksi vapaaehtoisen kaupan toteutumiselle tämän kuun lopun. [Helsingin pormestari Juhana] Vartiainen toisti viime viikolla Ylelle, että kaupunki odottaa enää maaliskuun ajan uskottavaa näyttöä kaupan syntymisestä.

– Mielellään kauppakirjan muodossa. Jos kaupasta ei saada näyttöä, kaupunginhallitus päättää jatkotoimista, joista yksi vaihtoehto on pakkolunastusprosessi, Vartiainen sanoo.

Toisen venäläisen omistajan paikallinen asiainhoitaja selittää että kauppa on "virkatiellä", se on termi jonka merkitys ei aukea kellekään. Ehkä se on kiertoilmaisu vittuilulle.

Ulkoministeriön pakoteasioiden yksikkö ei ole saanut hakemusta kaupan poikkeuslupaa varten. Ilman sitä kauppa ei etene. Joten ilmeisesti joko asia ratkeaa ensi viikolla tai sitten katsotaan kaupungin kortit.

Pakotelistatun venäläisoligarkin Gennadi Timtšenkon suomalainen asianhoitaja Kai Paananen vakuuttaa entisen Hartwall-areenan eli nykyisen Helsinki-hallin myynnin etenevän, vaikka helmikuun lopulle suunniteltu kauppa ei toteutunut.

Todennäköisimmän suomalaisen ostajaryhmän mukaan viimeiseksi kauppapäiväksi oli sovittu 28. helmikuuta, mutta h-hetken tullen ”mitään ei taaskaan kuulunut”.

Koska mitään konkreettista ei ole tapahtunut, monet sisäpiiriläiset arvelevat myyntipuheiden olevan venäläisten keino pitkittää mahdollista viranomaisprosessia.

Ei liene kovin iso yllätys et myyntihalut on hukassa. Jos valtio käynnistää lunastusprosessin, vois paljastua onko niitä ollenkaan. Jos niitä ei löydy silloinkaan, prosessin voi viedä loppuun ja halli saadaan taas käyttöön.

Sanoman urheilutoimituksen tietojen mukaan kaupasta on nyt sovittu ja kaupantekopäiväksi on päätetty 28. helmikuuta.

Sopimuksista huolimatta hallin ostajaehdokas pelkää yhä, että venäläiset voisivat vetäytyä kaupasta ennen helmikuun loppua.

Helsingin kaupunki onkin jo aloittanut valmistelut areenan pakkolunastamiseksi. Kaupunki siis edistää nyt pakkolunastusta siltä varalta, etteivät vapaaehtoiset kaupat lopulta synnykään.

Suunnitelma ja varasuunnitelma on olemassa, eiköhän se tästä mene ainakin parempaan suuntaan.

Korisliigan uudella mahtiseuralla Helsinki Seagullsilla on ongelma, joka vaikuttaa suoraan seuran tulevaisuuteen.

Hallitseva Suomen mestari on juuttunut pelaamaan ottelunsa legendaarisessa ja antiikkisessa Töölön Kisahallissa.

”Kisis” on este Seagullsin kasvulle ja huipputason ammattilaisseuran pyörittämiselle. Kisahalliin mahtuu vain 1  300 katsojaa. Näistä istumapaikkoja on tuhat ja loput ovat seisomapaikkoja.

Seagulls on myynyt tällä kaudella neljä kauden yhdeksästä kotiottelusta loppuun viimeistä seisomapaikkaa myöten.

Seagullsilla on sama ongelma kuin sen naapurissa Nordenskiöldinkadun Jäähallissa pelaavalla Helsingin IFK:lla: seinät ovat tulleet kasvun tielle.

Seagullsin uusi koriareena riippuu HIFK:n vetämän areenaprojektin Garden Helsingin onnistumisesta.

Kun IFK siirtyisi pelaamaan Gardenin suojiin ja Gulls alkaisi järjestää kotiottelunsa uusittavassa Nordiksen jäähallissa, joka remontoitaisiin sisäurheiluareenaksi.

Sinikka Kulvik sanoo suoraan, että Garden etenee, mutta tuskastuttavan hitaasti.

”Ennen vaaleja poliitikkoja istui meidän peleissä. He sanoivat silloin, että sujautetaan Garden nopeasti läpi”, Sinikka Kulvik kertoo lievää ironiaa äänessään.

Jos on isompia tapahtumapaikkoja olemassa, isommat tapahtumat menee niihin ja kasvavat keskikokoiset tapahtumat mahtuu isommilta vapautuviin paikkoihin. Jos tapahtumapaikkojen määrä ei kasva tapahtumien lisääntymisen mukana, tulee tämmöinen tilanne, jossa kaikki kärsii tilan puutteesta. Vois olettaa et joku kolmas tapahtuma odottaa pääsyä Kisahalliin, kunhan Seagulls pääsee sieltä pois.

Ilmeisesti ongelma Gardenissa on et kun ne tekee samalla hallin, hotellin, liikkeitä, ravintoloita ja asuntoja, niiden pitäis yhtäaikaa saada myös niiden eri alojen investointipäätökset. Ja se on osoittautunut hankalaksi. Asiaa ei auta se et hanke on julmetun suuri, eli eri alojen toimijoiden pitäisi sitoutua isolla rahalla etukäteen ja monella on varmasti myös muita kohteita joiden riskit on pienempiä. Vois olla parempi suunnitella vain urheilupaikat ja jättää muille toiminnoille piirroksiin valkoiset laatikot, et ne tulee sinne, jos joku haluaa lähteä investoimaan niihin.

Laajempi tilanne ei varmasti auta, Pasilan areena on vielä kiinni, korot on ylhäällä ja Tampereen muuten hyvä areena teki rakennysyhtiölle tappiota. Ehkä eteläinen Helsinki on vaan liian hankala toimintaympäristö ja olisi parempi laittaa uudet hankkeet suosiolla kauemmaksi keskustasta.

EU:n pakotepakettiin tehtiin viime viikolla uusi kirjaus, joka mahdollistaa Helsinki-hallin pakotelistattujen venäläisomistajien Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin vapaaehtoisen kaupan sekä valtioneuvoston pakkolunastustoimet.

Poliittiset johtajat löysivät sovun Brysselin huippukokouksessa, jonka päätökset EU:n ministerineuvosto hyväksyi maanantaina.

”En näe enää mitään estettä sille, etteikö Helsingin areenassa järjestettäisi ainakin jääkiekko-otteluita jossain vaiheessa vuotta 2024 – kenties jo syksyllä”, hallituslähde kertoo.

”Siinä tilanteessa ikkuna aukeaisi luonnollisesti myös viihdetapahtumille. Mutta esimerkiksi musiikkikonserttien järjestämisestä päätetään usein jo vuotta ennen h-hetkeä, joten viihdetapahtumien paluu areenaan kestäisi todennäköisesti hieman pidempään”, hän muistuttaa.

Ensisijainen keino on vapaaehtoinen kauppa, jossa nykyiset osakkeidenomistajat myy ne jollekin halukaalle ostajalle. Toissijainen on pakkolunastus, jossa osakkeista annetaan korvaus. Hallin kaupasta on jo neuvoteltu, mut ainakin yksi ostajaehdokas oli epäillyt omistajien todellisia myyntiaikeita, joten vaikka myynti on mahdollinen, voi olla että pakkolunastus on reaalimaailman toimi. Se avaa oven asian käsittelylle oikeudessa, joka viivästyttää sitä. Myyntiä ei jäädä odottelemaan ikuisesti.

Ulkoministeri Valtonen ei ota kantaa siihen, kuinka pitkään valtioneuvosto vielä odottaa vapaaehtoisen kaupan toteutumista. Hallituslähteetkään eivät osaa antaa tarkkaa aikataulua.

Ehkä se sit tästä lähtee. Lähtee kuin venäläinen omistaja Pasilan hallista.